Skiing

Promised some new friends to continue my blog in English. So here it goes..
Last week in Santiago, exams, goodbyes, parties, packing and cleaning the house. On Sunday we had to clear op our stuff and give the keys back to our landlord Angela. Although exited of going travelling it was sad to leave our home and comfortable Santiago life.
At the moment am in Las Lenas in Argentina. Had to change my plans of coming directly here cause the boarder between Santiago and Mendoza was closed again last Sunday and after waiting for it to open the week before to get back to Santiago I definitely wasn’t going to do it again..
So I took a night bus down to Pucon to the south of Chile. With the aim to climb up to the volcano Villarrica and snowboard down it, but unfortunately, witch was quite probable, the weather was rainy and there was no chance of it. Instead I went to see some cool waterfalls and swam at night in some natural hot springs. The area around Pucon is amazing with volcanoes, lakes and arucaria trees, witch are these strange big super old pine treas that look really funny. As the rain didn`t seem to bee going anywhere moved on from Pucon to Brariloche.



Bariloche was great!! Finally got to do some good riding. Three super cool days riding great powder. The mountain isn't as big as Las Lenas but had some great snow on it. And just before I was leaving the mountain with very sore mussels from riding and hiking for three days I got offered free stretching and massage thanks to a promotion of the local phone operator!! So, very good last impression of Bariloche. The town is amazingly beatifu, alpine style by a turquoise lake and surrounded by gorgeous mountains. Thanks to the Argentinian highly efficient bus companies who gave me the wrong timetables and made me miss my bus, I got to spend an other day in Bariloche enjoying the secenery and their great artesan chocolate.

Now have been here for three days. Snow isn't so great, but have had some good days. They still haven't opened the top lift with basically opens up all the good riding. We hiked up to the top on monday, three hours hiking and while getting ready to drop in the pretty steep icy culouir I noticed that the strap of my binding is gone... Luckily got a strap of a friends backpac and tied my foot to the binding. Worked pretty well and got down the mountain.

At the moment scanning weather reports and trying to decide weather to spend my last skiing days here or to go and see the Santiago resorts.

Por fin en Santiago

Ihanaa olla kotona!!!
Sunnuntaipäivä kului pitkälti lauantain tapaan kahdelta lähdettiin samalla bussilla kuin lauantaina, saatiin samat sämpylät kuin edellisenä päivänä ja katsottiin samat elokuvat. Onneksi kuitenkin 16 tunnin bussissa olon jälkeen, josta 6 tuntia odotettiin rajalla, pääsin lopulta Santiagoon puoli kolmelta maanantai -aamuna. Huh!!! Oma koti ja sänky! Ei oo parempaa. Santiago on myös näyttänyt tällä viikolla parhaita puoliaan. Edellisen viikon sateiden jälkeen ilma on puhtaampaa, ympäröivät lumihuippuiset vuoret on näkyvissä ja mikä parasta huolimatta Ossin vihjailuista sadepilvet eivät liittyneet minuun, koska täällä on reilusti yli 20 astetta lämmintä ja upea auringonpaiste.


Alkuviikon olen viettänyt Starbucksissa käyttäen hyväksi ilmaista WLANia, iloinnut korjatusta tietokoneestani, litkinyt loistavia latteja ja yrittänyt hiukan järjestellä elämääni. Alkaa olla viimeinen hetki laatia syksyn suunnitelmia, koska sunnuntaina ilmeisesti täytyisi luovuttaa Santiagon kämppä ja jatkaa matkaa. Jännää päästä reissaamaan, mutta on melko haikea olo jättää oikein mukavaksi muodostunut Santiagon elämä. Viimeinen kuukausi on ollut täynnä läksiäisiä, joista viimeiset pidetään, jo paljon pienemmällä porukalla, lauantaina mulle, Markukselle ja Ossille. Tosin Ossi ei enää ole paikalla, vaan jäi Las Lenasiin laskemaan ja jatkoi sieltä suoraan Buenos Airesiin välttäen näin jäähyväiset ja tän viikon lopputentit.
Sain juuri Ecuadorin Aiesec- ihmiseltä mailia, jonka mukaan voisin mennä sinne Guayquilin kaupunkiin harjoitteluun syys- ja lokakuuksi. Kaupunki on Ecuadorin suurin ja rannikolla. Vaikutti ainakin kuvien hauskalta paikalta. Harjoittelu on paikallisessa NGOssa, jolla on erilaisia mm. paikallista pienyrittäjyyttä tukevia projekteja. Pelkästään nettisaitin ja muiden tietojenperusteella on kuitenkin mahdotonta sanoa minkälaista paikan päällä työskentely itse asiassa on. Olen myös ollut yhteydessä Buenos Airesin Aieseciin, joilla pitäisi myös olla jotain harjoittelupaikkoja. Buenos Airesiin olisi helpompi mennä etenkin kuin siellä on syksyllä jo jotain kavereita. Luulen kuitenkin että kallistun Ecuadorin puoleen, on eksoottisempi ja myöskin halvempi paikka olla....

Jos siis tämä harjoittelu onnistuu, syksyn suunnitelma olisi seuraavanlainen. Tämän keksin eilen. Sunnuntaina lähden reilu kahdeksi viikoksi takaisin Las Lenasiin Argentinaan laskemaan. Toivottavasti hiukan paremmalla onnella tällä kertaa... Sieltä Santiagon kautta ylös Boliviaan, jossa Markuksen kanssa olisi tarkoitus reissata noin kuukaus ja toivottavasti päästä tekemään joku pidempi kiipeily/vaellusreitti. Boliviasta jatkaisin ylös Ecuadoriin harjoitteluun syys –ja lokakuuksi ja sieltä marraskuun alussa Peruun ja alemmaksi Pohjois Chileen, josta Santiagon kautta Buenos Airesiin ja sieltä jouluksi kotiin tai Itävaltaan, riippuen missä päin loppuperhe aikoo viettää joulua. Joo, siinä yksi suunnitelma. Kuten osa tietää mun suunnitelmat saattaa muuttua nopeastikin, joten katsotaan ensi viikolla uudestaan miltä lähitulevaisuus näyttää.. Päätöksiä harjoitteluista täytyy kuitenkin tehdä kohtuu pian, joten eiköhän tässä jotain asioita selviä nopeastikin. Yritän huomenna saada uusia kuvia blogiin ja flickriin.

Edelleen jumissa Argentinassa

Viimeisten viikkojen reissaaminen ei ole sujunut kovinkaan sujuvasti. Olen edelleen jumissa Argentinasssa. Perjantaina lahdin Las Leñasista, koska lupailivat etta raja-asema Chileen, joka on ollut yli viikon suljettuna, saataisiin auki lauanataina. Perjanaitain Mendozaan meneavasa bussissa ei ollut tilaa, joten jain Malargueen, Leñasin viereiseen pikkukylaan yoksi ja lahdin lauantain aamubussilla viidelta kohti Mendozaa. Sanoivat rajan olevan auki ja sain lopulta lipun Santiagon bussiin. Luulin jo olevani voiton puolella, mutta bussi pysahtyi Uspallataan, rajan viereen, jossa odotettiin lahes kolme tuntia rajan avaamista. Mita ei ikina tapahtunut, joten bussi ajoi takas Mendozaan, jossa jonotettiin puolitoista tuntia lippujen palautusta. jeees... matkailu on mukavaa! Paivan saldo siis 16 tunnin bussissa istumisen ja odottelun jalkeen oli 400km etenemista. Tanaan luultavasti sama homma uudestaan. Kahdelta lahden taas yrittamaan...Onneksi repussa on pari uutta kirjaa ja sudoku -ristikoita :)

Viimeisen parin viikon aikana on kylla saanut kasvattaa karsivallisyytta. Rennon hengailun, raikkaan ilman ja itsemaaramani antibioottikuurin avulla oon kuitenkin vihdoin saanut viimeiset pari kuukautta kestaneen flunssan pois. Toivottavsti ei tuu heti takas Santiagon smogissa.
Koska Las Leñasin laskut jaivat puolitiehen taytyy sinne ehdottomasti palata. Loysin kampan, josta joutuu kylla maksamaa 70 Argentinan pesoa yo, joka on melkein 20 euroa. Todella suolainen hinta Argentinassa, mutta halvin mita koko keskuksesta loytyy. Myoskin hissiliput on ihan euroopan hinnoissa, joten hiihtaminen taalla on todellakin luksushuvia. Mun budjetoinnin mukaan korkeintaan kuukauden laskemiseen olisi rahaa, syoden pastaa ja tonnikalaa. Voi olla totutttelemista, kun oon viimeisten kuukausien reissailun aikana tottunut syomaan vaan ulkona. Taytyy vahan vahan budjetoida myos paivittaisia menoja, jos haluun tehda kaikki suunnittelemani reissut. Taitaa myos olla hiukan opintoainaa nostamatta....
Toivottavasti seuraavan kerran kirjoitan Chilesta ja koska tietokonekin on korjattu saan luutavasti lisattua kuvia blogiin ja flicriin.
Ja nyt bussiterminaaliin.. Chau!

Lunta odotellessa...

Eipa oo taaskaan vahaan aikaan tullu kirjoiteltua. Koko kesakuu on kulunut jalleen seikkaillessa ympari Argentinaa ja Chilea.
Talla hetkella oon Argentinassa Las Leñasin hiitokesksessa jumissa, koska raja-asema Chileen on suljettu enka paase takaisin Santiagoon. Ollaan hengailtu taalla Ossin kanssa reilu viikko ja odoteltu lunta. Laskupaivia on ollut jopa nelja. Aluksi ei ollut lunta ja sen jalkeen on tullut hiukan liikaakin. Mesta on tosi siisti ja varmaan jaan tanne ainakin osaksi lkautta. Viela ei olla paasty koittamaan kuuluisaa Etela-Amerikan kuivaa puuteria, mutta lunta tulee ja ilman seljetessa loytyy paljon loistavii offareita ja vahan jengia, jotka laskee niita!!
Ongelmana tallahetkella on, etta mun pitaisi paasta Chileen tekeen muutama tentti, pitaa laksiaiset ja pakata loput kamat kampasta. Raja-asemalta ilmoitetaan vain sen olevan suljettu toistaiseksi, joten ei nayta kovin hyvalta.
Viimeisten paivien myrskyn aikaan meista on tullut hengailun ammattilaisia. Asutaan 15 kilsaa keskuksesta pienessa refugiossa, jossa ei kuuulu kannykka ja viimeiset kolme paivaa koko las Leñasis ei oo toiminu netti, kun myrsky kaato sateliitin anetennin, tai jotain. Melko eristyksessa siis ollaan.... No viimeinen kuukaus on ollut niin taynnan menoa, etta ehka pieni pakkorauhoittuminen tekee hyvaa?!? Ehka.. kohta jos ei paase laskeen menee hermot....


Kesakuussa oltiin yks pitka viikonloppu koulun kanssa Uspallatassa, Argentinassa harrastamassa erilaisia turismo aventura-aktiviteetteja. Ohjelmana kuului pieni vaellus Agoncagua puistossa, kalliokiipeilyy (superhauskaa), ratsastusta, jeeppiajeluu yms. Asuttiin hostellisaa ja koulu maksoi kaiken.. Jees!


Kun hiihtokauden alkaessa Santigon hiihtokeskuksissa ei olllut lunta, lahdetttiin Ruthin kanssa kohti etelaa Thermas de Chillaniin avamaan laskukautta. Ensimmaisen paivan vesisateessa laskun jalkeen oli kaks loistavaa laskupaivaa auringon ja puuterin kera :)



Surullisesti siis Santiagossa oloaika alkaa olla lopuillaan ja monet kaverit on jo lahteneet. Lukuunottamatta seuraavan kuukauden laskusuunnitelmia , syksyn ohjelma on viela suhteellisen auki.Aiesecin kautta olen hakemassa harjoittelupaikkoja ja tallahetkella hyvalta idealta tuntuisi matkustaa pari kuukautta Perussa ja Boliviassa, jonka jalkeen pari kuukautta harjoittelussa. Kotiin olisi tarkoitus palata jouluksi, ellei rahat lopu ennen sita.